29.2.-22.3. Aeon Lux ja Jukka Nokua "Force Majeure" -taidenäyttely

28.02.2020

Näyttelyssä esillä Nokuan maalauksia ja maalausinstallaatioita, sekä Luxin veistoksia, piirroksia ja performanssi.


KAHDEN NUOREN VARIKKOLAISEN YHTEISNÄYTTELY ON SATTUMIEN SUMMA

Aeon Lux ja Jukka Nokua "Force majeure"- taidenäyttely

Näyttelyssä on esillä Jukka Nokuan abstrakteja maalauksia ja maalausinstallaatioita sekä Aeon Luxin veistoksia, piirroksia ja avajaisperformanssi.

Aeon Lux ja Jukka Nokua ovat nuoria varikkolaisia, jotka ovat työskennelleet Varikkogallerian taiteilijatyöhuoneilla nyt vuoden.

Näyttely saa nimensä sopimustermistä Force majeure (suomeksi "suurempi voima"), joka tarkoittaa osapuolista riippumatonta, odottamatonta, ylivoimaista ja poikkeuksellista tapahtumaa, joka estää sovitun velvollisuuden täyttämisen. Lähestymme tätä teemaa mahdottomuuden ja sattumanvaraisuuden näkökulmasta.

Jukka Nokua on abstrakti taidemaalari, jonka työskentely on viime aikoina pyörinyt sattumanvaraisuuden teeman ympärillä. Sattumanvaraiset asiat, joiden ei pitäisi olla mahdollisia, mutta kuitenkin ovat manifestoituneet tähän maailmaan jollakin ihmeellisellä tavalla. Mahdottomat, epäloogiset asiat muodostavatkin mahdollisuuksien maailman, konkreettisen abstraktin maalauksen muodossa. Taiteilija käsittelee aihetta näyttelyssä maalauksen ja maalausinstallaation kautta.

Aeon Lux pohtii, kuinka sattumanvaraisia elämän tapahtumat ovat ja kuinka kukaan ei lopulta ole niistä vastuussa. Kaikki on kuin venäläistä rulettia. Miten ihmismieli sopeutuu tähän mielettömyyteen, kun tapahtumien todennäköisyys on mahdoton? Mitkä ovat ihmismielen keinot ylläpitää ehyttä maailmankuvaa, joka ei hajoaisi kaaokseen? Luxin teokset kertovat luonnottomasta odottamisesta, haavekuviin fiksoitumisesta ja defensseistä. Häntä inspiroi vääntynyt maailma, jossa hyvään uskova on harhaluuloinen. Lux tutkii mielen itsesuojelumekanismia, jossa mieli torjuu negatiiviset tapahtumat ja viestit ylläpitääkseen ehyttä maailmankuvaansa, oikeuden tajuaan ja  hyväuskoisuutta muihin ihmisiin. Nämä ajatukset kiteytyvät prinssin ja valkean ratsun symboliin. Todellisuutta vastaa metafora prinsessasta, joka odottaa koko elämänsä täydellistä kohtaloaan saapuvaksi. Hän poistaa mielestään ne tosiseikat, että hän on traumatisoitunut väkivaltaisesta äitipuolesta, naiseksi kasvamisesta, läheisen kuolemasta ja riittämättömyyden tunteesta.


Kuvia näyttelystä

Näyttelyn teokset